Hankkeen tausta ja rahoitus
Lapinjärvi on nimensä mukaisesti keskeinen ja tärkeä järvi Lapinjärven kunnalle. Lapinjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi (Hertta –ympäristötietojärjestelmä, 2019) ja järvellä on lähes vuosittain sinileväongelmia.
Lapinjärven kunta teki vuonna 2019 valtuustossaan linjauksen, jonka myötä Lapinjärven tilan ja käytettävyyden parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita kunnalle ja kunta on valmis panostamaan toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lapinjärven kunta haki Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitusta kunnostushankkeelle. Uudenmaan ELY-keskus puolsi hakemusta ja myönteinen kolmivuotinen rahoituspäätös saapui toukokuussa 2021.
Hanke käynnistyi elokuussa 2021 ja toteuttaa Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2016-2021 listattuja ja tulevan ohjelmakauden 2022-2027 toimenpiteitä ja on tärkeä ensiaskel, jotta Lapinjärven osalta voidaan päästä kohti tavoitetason mukaista hyvää ekologista tilaa. Käynnissä oleva kolmivuotinen rahoituskausi on vasta alku pitkäjänteiselle, vuosia kestävälle kunnostustyölle.
Selvityksistä toimenpiteisiin
Lapinjärvi-järven tilan parantamista on selvitetty erilaisissa hankkeissa vuosikymmenten ajan, mutta nämä eivät ole johtaneet merkittäviin toimenpiteisiin ja järven tilan paranemiseen. Vuoden 1983 pinnakorkeuden nosto paransi vedenlaatua vain
pariksi-kolmeksi vuodeksi. Vuonna 2007 järvelle laadittiin Lapinjärvi kunnostus- ja käyttösuunnitelma (Paavilainen, 2007) ja vuonna 2019 tätä täydennettiin kuormitusselvityksen ja kunnostussuunnitelman (FCG Suunnittelu ja tekniikka, Havulinna 2019) osalta. Tulevat toimenpiteet perustuvat FCG:n selvitykseen.
Tulevat toimenpiteet, vesiensuojelurakenteita ja petokalojen lisääntymisen parantamista
Lapinjärven tila ei parane itsekseen ja järvi kuormittaa merkittävästi myös alapuoleista Loviisanjoen vesistöä ja lopulta Suomenlahtea. Ilmastonmuutos ja maankäytön muuttuminen tuovat lisähaasteita talvisadannan lisääntyessä ja kasvavien valumien tuodessa lisäkuormitusta järveen. Ilman merkittävää panostusta kunnostustoimiin, järven kunto heikkenee merkittävästi lähitulevaisuudessa. Runsaan hajakuormituksen vuoksi oleellista on kohdistaa kunnostustoimia erityisesti valuma-alueelle, josta veden tilaa heikentävät ravinteet ja kiintoaineet ovat peräisin.
Kunnostussuunnitelmat sisältävät valuma-alueelle rakennettavia laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä virtausta hidastavia rakenteita. Kosteikot viivyttävät ja puhdistavat niiden läpi kulkevaa vettä, tasaavat tulvia ja kuivuutta sekä ehkäisevät eroosiota. Kosteikoilla on myös virkistysarvoa kalojen kutualueena ja riistaeläinten elinalueena. Laskeutusaltaat puolestaan keräävät valuma-alueelta tulevaa kiintoainetta. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisesta sekä maanparannusaineiden käytöllä on saatu erinomaisia tuloksia alapuolisten vesistöjen vedenlaadun parantajana ympäri Suomen.
Avaintietoa vesistökunnostuksesta
Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 ja 2022-2027
Lisätietoa hankkeesta antaa:
Projektikoordinaattori Kimmo Karell, kimmo.karell(at)vesi-ilma.fi tai 050 337 8178
Itä-Uudenmaan ja Porvoojoen vesiensuojeluhdistys ry.
